Historia

Someron helluntaiseurakunnan historiaa

Itse Someron kylä mainitaan ensimmäisen kerran v.1401, ja itsenäisenä kirkkopitäjänä se mainitaan v. 1449. Somero oli Hämeen läänin eteläisin kunta vuoteen 1990 saakka, jolloin se siirtyi Turun ja Porin lääniin. Kaupunkioikeudet Somero sai vuoden 1993 alusta alkaen. Asukkaita 2020-luvun alussa on noin 8500.

Vapaiden suuntien toiminta Somerolla alkoi 1930- luvulla. Somerolainen Eero Siren oli Kanadaan muutettuaan tullut uskoon. Kanadasta käsin hän alkoi kantaa huolta synnyinkuntansa hengellisestä tilasta. Hän kirjoitti mm. Helsingin Saalem-seurakunnan johtajalle Eino Manniselle ja pyysi lähettämään Somerolle evankelistoja , evankelioimaan somerolaisia. Ensimmäinen evankelista oli Naima Kiuru. Hän toimi 1930-1940- luvuilla. Myöskin Aila Heikkonen ja Aila Nikander tulivat julistamaan evankeliumia Somerolle. Ensimmäisiä uskoontulleita oli Esteri Kulmala Sylvänän kylästä. Hän tuli uskoon Loimaalla v.1936.

Paikkakunnalla asuva Heikki Tonder, joka oli tullut Somerolle Karjalan siirtolaisena julisti sanaa paikkakunnalla ja ihmisiä tuli uskoon, tuolloin perustettiin helluntaiseurakunnan rukouspiiri.

Ensimmäinen helluntailainen kastetilaisuus pidettiin Someron Kirkkojärven rannalla v. 1946.

Tuolloin kastettiin Aleksandra Salmi ja Juho Kurki, joka opiskeli lääkäriksi ja toimi myöhemmin joitain vuosia lähetyslääkärinä Keniassa.

Veikko ja Mirja Jääskeläinen tulivat evankelioimistyöhön Somerolle. Ihmisiä alkoi tulla uskoon, herätyksen tuulet vaikuttivat Somerolla.

Telttakokouksia pidettiin eri paikoissa mm: kirkonkulmalla jonne kanttori Hyvärinen ja hänen kolme tytärtään tulivat kuuntelemaan evankeliumia ja tyttäret tulivat uskoon ja liittyivät helluntaiseurakuntaan.

Uskovien määrän nopea kasvu teki mahdolliseksi oman seurakunnan perustamisen. Paikallisseurakunnaksi Someron uskovat järjestäytyivät 1. joulukuuta 1963. Seurakunnan nimeksi tuli Someron uskovien seurakunta, ja siihen liittyi 36 jäsentä. Seuraavan vuoden aikana seurakunta kasvoi 27 jäsenellä.

Ensimmäiseen vanhemmistoon kuuluivat Toivo Kauranen, Arvo Leppälä, Toivo Lyytikkä ja Pentti Paukku. Seurakunnan oma rukoushuone siunattiin käyttöön v.1964. Talo myytiin alta pois, ja seurakunta joutui etsimään uuden rukoushuoneen ja v.1966 saatiin uusi kokoustila Joensuuntien varrelta Nurmisen talosta. Tästä tilasta tuli muutto eteen v.1971 saman tien varrella sijaitsevaan apteekin taloon ja tämänkin jälkeen oli muuttoja edessä, kunnes seurakunta osti oman talon osoitteessa Sepäntie 8, jossa seurakunta toimii tänäkin päivänä.

Elokuussa 1981 seurakunnan nimi muuttui Someron helluntaiseurakunnaksi, Samana vuonna Eino Alanko aloitti seurakunnan paimenena ja hän toimi 1983 asti tehtävässä, seurakunnassa sen jälkeen tuli Paavo Virtanen salosta. Paavo Virtasen aikana seurakunta osti oman rukoushuoneen, Paavo Virtanen toimi seurakunnan paimenena vuoteen 1985 asti. Hänen aikanaan seurakunnan musiikkityön taso nousi huimasti, kun musiikista kiinnostuneet saivat pätevää opetusta.

Vuonna 1986 tuli evankelista ja nuorisotyöntekijä Vilho Savolainen Somerolle . Hänen aikanaan keskityttiin voimallisesti juuri nuorisotyöhön ja teetupatyöhön.

Vuonna 1989 seurakuntaan tuli evankelista Maila Anttila Huittisista noin vuoden ajaksi.

Kuluneiden vuosien varrella seurakunta on tehnyt myös lähetystyötä eri maissa, osakannatuksilla muiden Helluntaiseurakuntien kanssa.

Vanhemmiston jäsenet vastasivat seurakunnan toiminnasta aina vuoteen 1993 asti.

Seurakunnan palkattuina työntekijöinä menneinä vuosina ovat toimineet edellä jo mainittujen lisäksi: Mäkelän Pirkko (evankelista), Saarimäen Paula ja Raimo, Arto Hintsanen